maanantai 26. helmikuuta 2018

"Maasta se pienikin ponnistaa!"

Vai ponnistaako?
     Pienen seurakunnan lähetystyö voi pienuutensa ansiosta pystyä tekemään paljon. Pienuus tekee ketteräksi. Pienuudessa kukoistaa talkoohenki.
     Pieni voi kuitenkin väsyä.
     Mistä pieni saa uutta voimaa silloin, kun kaikki entinen on kulutettu loppuun? Pieni ei jaksa kantaa mukanaan vara-akkua, jolla selviäisi sen aikaa, että toinen akku latautuu. Pienen pitäisi pystyä latautumaan ja toimimaan samanaikaisesti. Noin voi kyllä tehdä, ei se mahdotonta ole. Silloin vain menettää ketteryyden.
     Kirjassaan Sana tulee näkyväksi Björn Vikström kirjoittaa: Me kirkkona olemme vaeltava kansa, emme paikoilleen jähmettynyt instituutio.
     Tuo ajatus rohkaisee. Se antaa pinnan, josta ponnistaa. Jospa se auttaisi meitä jokaista pientä keksimään, miten voimme säilyttää toimintakykymme, ketteryytemme ja talkoohenkemme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti