Kukaan ei jää yksin.
Kaikki saa tulla mukaan.
Ollaan ystävällisiä kaikille.
Kaikkia autetaan.
Ketään ei jätetä.
Nämä ovat poimintoja lähetysjuhlassa mukana olleiden koululaisten kirjoituksista. Kirjoitukset saivat minut miettimään, miten meidän pitäisi muistaa niin paljon enemmän kuunnella lapsia ympärillämme, kutsua heitä mukaan ja antaa heidän tulla mukaan.
"Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta." (Matt. 19:14, Mark. 10:14, Luuk. 18:16)Huikon lähetysjuhlaan moni oli halunnut tulla ja moni saanut tulla. Kaikki mahtuivat kylätaloon sisälle. Iltapäivä oli täynnä lämpöä ja rakkautta, musiikkia, lasten esityksiä, lähetyskentillä käyneiden puheenvuoroja, todistuksia Kristuksen rakkauden voimasta. Juhla syntyi siinä hetkessä. Juhlaan osallistuneiden tekemänä.
Sinä katat minulle pöydän
vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen. (Ps. 23:5)
Lähetysjuhlilla ja lähetysilloilla on paikkansa tänäkin päivänä. Sen tajusin viimeistään siinä vaiheessa, kun emännät kantoivat pöytään lisää kuppeja, jotta kaikki saivat kahvia ja mehua juodakseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti