maanantai 5. kesäkuuta 2017

Omalla kielellä

Hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. He kysyivät ihmeissään: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä?" (Ap.t. 2:6-8)
     Omaa kieltään.
     Minulle tulee tästä epistolatekstistä mieleen kaksi asiaa.
     Ensinnäkin: Kun Raamattua saa lukea omalla kielellään ja oman aikansa kielellä, sanoma tulee ymmärretyksi paremmin kuin vieraalla kielellä luettuna. Siitä huolimatta, että vierasta kieltä osaisi erinomaisesti. Viesti menee perille, kun sen kuulee tutuilla sanoilla ja tutusta kulttuurista nousevilla käsitteillä.
     Toiseksi tuo teksti puhuu minulle siitä, että vain Pyhän Hengen avulla voimme välittää Jumalan sanaa. Ilman Henkeä sana ei elä eikä viesti saavuta vastaanottajaa.

maanantai 29. toukokuuta 2017

Sumaa purkamassa

Joskus sitä vain käy niin, että kaikki projektit pitäisi päättää yhtä aikaa ja kaikki lupaukset pitäisi lunastaa yhtä aikaa.
     Siitä syntyy kiire.
     Ja kun asiat kasautuvat, syntyy suma.
     Entisajan tukkilaiset olivat taitavia suman purkajia. He osasivat tehdä sen hallitusti niin, ettei kenellekään käynyt hullusti. He näkivät harjaantuneella silmällään juuri sen tukin, jota ensimmäiseksi pitäisi liikauttaa, jotta lautta lähtisi jatkamaan matkaansa määränpäähän.
     Nimikkolähettimme Eila Sansasta oli eilen messussa ja messun jälkeen kirkkokahveilla kanssamme. Hän kertoi, miten hänen työnsä on yksinkertaistettuna sitä, että hän tekee itsensä tarpeettomaksi. Hän auttaa paikallisia ihmisiä alkuun.
    Eilisessä evankeliumitekstissä sanottiin: Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” (Joh. 7:37-38)
     Lähetystyöntekijä tahtoo auttaa ihmisiä siinä, missä he eniten apua tarvitsevat. Ja sitten kun suma on purkautunut, apua saanut pystyy jatkamaan eteenpäin. Hän on itse saanut keinot auttaa muita.


     

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Kehityskeskusteluita

Viime viikkoina olen käynyt työntekijöiden, tiimiläisteni, kanssa kehityskeskusteluita. Uutena esimiehenä olen opetellut tuntemaan tiimiläisiäni, heidän ajatuksiaan ja heidän tapaansa tehdä töitä. Olemme yhdessä pystyneet löytämään heidän työlleen tavoitteita tulevaksi vuodeksi.
     Matkani on hyvin alussa. Olen ollut esimies vasta tämän vuoden alusta.
     Matka näyttää kuitenkin mielenkiintoiselta.
     Olen tehnyt tietoisen päätöksen, että aion kehittyä uudessa tehtävässäni. Ajattelen myös, että tehtäväni lähetystyön johtokunnan puheenjohtajana tukee palkkatyötäni - ja päinvastoin. Kummassa tehtävässäni pääsenkään kouluttautumaan tulee se olemaan hyödyksi myös toisen tehtävän hoitamisessa.
     Kehityskeskusteluiden avulla osallistetaan ja sitoutetaan työntekijöitä toteuttamaan työpaikan strategiaa kukin omalla paikallaan, omassa tehtävässään.
     Samaa keskustelua käyn lähetystyön johtokunnan puheenjohtajana.
     Siksi tämän päivän messussa päivän virtenä laulettu virsi 409 ja erityisesti sen kolmas säkeistö tuottivat ahaa-elämyksen:
     Kun kristityn on nimi mulla,
     tee siksi minut todella,
     suo sanan tekijäksi tulla,
     myös nuhteitasi totella,
     seurassa ystäviesi
     sinulle elää, Herrani.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

"Anna tilaa myös rosolle"

Tuo kehotus pisti silmääni radiohartauskurssilla torstaina ja toi samalla mieleeni graduni ohjaajan sanat: Jokaiseen graduun jää aina vähintään yksi virhe.
     Niin jää.
     Niin pitääkin jäädä.
     Koska liian hyvä on liian hyvää ollakseen totta.
     Koska liiaksi siloiteltu on niin sileää, ettei siitä saa kiinni.
     Koska valmiiksi ajateltu tappaa luovuuden.
     Koska elämä kehittyy mutaatioiden kautta.
     Koska lehtensä pudottanut kasvi voi herätä uuteen kasvuun.
     Koska tarvitaan särö, jotta valo pääsisi sisälle.
     "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa." (2. Kor. 12:9)
     Radiohartauskurssilla löysin itsestäni ihmisen, joka haluaa pyrkiä siihen, että puhuu Jumalasta hyvin rosojen kautta, riitasointujen kautta. Siinäpä tavoitetta kerrakseen! Riitasointuja ja säröjä ja virheitä on helppo rakentaa, mutta miten päästä siihen, että niistä kasvaisi ja versoisi jotakin uutta ja kaunista - se onkin vaikeampi juttu.
     Luvassa on siis yrityksiä ja erehdyksiä!
     Niistä erehdyksistä toivottavasti myös otan opikseni.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Pääsiäisvaelluksella


Taas kävin Uuraisilla vaeltamassa.
     Tästähän on tulossa perinne: Ensin jouluvaellus joulukuussa 2015 ja nyt hiljaisella viikolla 2017 pääsiäisvaellus Ylös Jerusalemiin.
     Uuraisten seurakunta osaa tämän jutun: Kumpikin vaellus syntyi pienistä, lämmöllä huolellisesti toteutetuista kohtauksista. Kumpikin vaellus otti vaeltajan mukaansa yhdessä laulettujen virsien välityksellä.
     Vaeltaja ei ollut sivustaseuraaja.
     Tästä pidin erityisen paljon, sillä se antoi minulle eväitä miettiä uudesta näkökulmasta oman seurakuntamme tämänvuotista pääsiäisproduktiota. Tajusin, että vähintäänkin alitajuisesti olemme palmusunnuntaista pääsiäisaamuun kestävää matkaa dramatisoineet ihan samalla periaatteella: seurakunnan kuuluu olla mukana matkalla, ei seurata matkan etenemistä yleisönä. 
     Ylös Jerusalemiin -vaelluksen lopuksi meitä muistutettiin kirkon lähetystehtävästä, kun meidät lähetettiin matkaan viemään viestiä eteenpäin.
     Vaellus oli lähetystyötä.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Keittoa, kahvia ja keskustelua

Täydellinen lomapäivä!
     Toivakan kunta on antanut kuntalaisten käyttöön Toivakkatalon aulan, jossa voi vaikkapa aina perjantaiaamupäivisin kokoontua yhteisen kävelylenkin jälkeen Kaiken kansan kahvilaan: kunta tarjoaa kahvit, eri järjestöt ja yhteisöt voivat tulla paikalle omine tuotteineen.
     Tänä perjantaina seurakuntamme lähetystyö oli paikalla juuressosekeiton ja voileipien kanssa.
     Aurinkoinen kevätpäivä oli houkutellut kävelijöitä lenkille, ja raikas ulkoilma puolestaan houkutteli ihmisiä pehmeän juuressosekeiton äärelle.


Oli ilo jutella ihmisten kanssa!
     Tavallaan tilanne oli minulle hyvin tuttu, kun olen oman työni puolesta kiertänyt Studia-messuja ja muita vastaavia rekrytointitapahtumia. Tärkein tehtävä niissä on olla läsnä ja keskustella. Tärkein tehtävä seurakunnalle tänään oli olla läsnä ja keskustella. Kohdata ihmisiä.
     Tunnustan, että vaikka Toivakassa asunkin, en nimeltä tuntenut puoliakaan kävijöistä - mutta sehän ei minua haitannut! Jutteleminen ja ajatusten vaihtaminen on aina mukavaa, tunsi toisen tai ei. Ja ajatuksia vaihtamalla puolestaan oppii tuntemaan sekä toista että itseään. Ei nimellä ole merkitystä. Taikka sukupuolella. Taikka asemalla.
     Vain ajatuksilla on merkitystä.
     Entä teimmekö lähetystyötä?
     Kyllä, koska olimme läsnä kristittyinä.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Supertähti

Kun 1980-luvun loppupuoliskolla vahingossa löysin tuplalevynä Andrew Lloyd Webberin ja Tim Ricen teoksen Jesus Christ Superstar (JCS), olin kerrasta myyty. Mutkien kautta tiesin tuosta rock-oopperasta tasan yhden kappaleen: Superstar, mutta juuri tuo oli se impulssi, joka minut sai levyn ostamaan.
     Enkä ole hankintaani kertaakaan katunut.
     On erittäin mahdollista, että ilman tuota levyä en tänä päivänä edes olisi Toivakan seurakunnan lähetystyön johtokunnan puheenjohtaja.
     Rock-oopperassa Jeesus ja Juudas ja heidän välillään oleva jännite kuvataan niin väkevästi ja inhimillisesti, että kuulija ja katsoja tempautuu mukaan, tuntee heidän tunteensa, ajattelee heidän ajatuksiaan, kärsii heidän kipunsa. Teos pakottaa kohtaamaan yhtä aikaa itsessä olevan hyvän ja pahan, oikean ja väärän erottamisen vaikeuden. Henkilöissä riittää samaistumisen kohteita Magdalan Mariasta Pilatukseen, Pietarista Kaifakseen.
     Olen kokenut rock-oopperan aikaisemmin sekä englannin- että ruotsinkielisenä ja tänään pääsin näkemään ja kuulemaan suomenkielisen sovituksen Lapinlahden kirkossa. Ennen tätä Lapinlahden seurakunnan produktiota en edes tiennyt, että JCS on suomennettu!
     Suomennos toimi.
     Ohjaus toimi.
     Ja olen varma, että paitsi meihin kuulijoihin ja katsojiin, teksti jätti jälkensä myös tekijöihin: Kukaan meistä ei ole enää tämän jälkeen entisensä. Meitä jokaista on kosketettu.
     Jeesus Kristus Supertähti on koskettanut meitä.